Jorma Turunen: Maahanmuuttajaopiskelijat haluavat oppia ja integroitua suomalaiseen työelämään

Opettajat tuntevat opiskelijoidensa kyvyt ja ymmärtävät myös yrityskohtaisesti osaamistarpeet, kirjoittaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Tutustuin Sivistysakatemiassa Stadian ammattioppilaitoksen teknisen alan opetukseen. Päivän aikana vietin eniten aikaa seuraamalla hitsauksen ja CNC-koneistuksen opetusta.

Suurin osa kurssin oppilaista oli maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien keski-ikä ammattikoulutuksessa on muita korkeampi, tässä tapauksessa ikähaitari oli 25-53 vuotta.

Motivaatio oppia ja integroitua suomalaiseen työelämään oli maahanmuuttajaopiskelijoiden keskuudessa lähes käsin kosketeltava. Monet oppilaista pärjäävät erinomaisesti englannin kielellä, mutta eivät vielä suomella. Stadialla ei kuitenkaan ole oikeutta antaa englanninkielistä opetusta. Kurssien läpivientiä hidastaa ja työturvallisuutta käytännön töissä vaarantaa se, että oppilaiden suomen kielen taito on puutteellinen.

Viranomaisten työnjakoa kielten opetuksessa tulee selkiyttää ja riittävä suomen kielen taito myös työelämän tarpeisiin täytyy varmistaa. Kuulin, että oppilaiden kielitaidon puute voi muodostua ongelmaksi työhön sijoittumisessa erityisesti pk-yrityksissä. Joissakin yrityksissä on myös ollut turhia ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaisia ammattiosaajia kohtaan.

Ruotsissa on pystytty onnistuneesti integroimaan suuri määrä maahanmuuttajia työelämään ja yhteiskuntaan. Kyllä Suomessakin täytyy tähän pystyä, varsinkin, kun maahanmuuttajamäärät suhteessa kantaväestöön ovat merkittävästi Ruotsia pienemmät.

Stadian opettajilla oli hyviä ideoita siitä, miten oppilaiden tietä työelämän palvelukseen voisi tasoittaa ja nopeuttaa. Opettajat tuntevat oppilaidensa kyvyt ja ymmärtävät myös yrityskohtaisesti osaamistarpeet.

Kaikki kunnia työvoimaviranomaisten vaativalle työlle, mutta oppilaitosten suoria kontakteja alueen yrityksiin kannattaa ehdottomasti lisätä nykyisestä. Tämä on tehokkainta työelämään integroitumista.

Koneistus on korkean tason ammatillista osaamista

CNC-koneistus on loogista ajattelua vaativaa asiantuntijatyötä. Koneistajan tulee osata CAM-ohjelmointia, mutta ennen kaikkea ymmärtää eri materiaalien ominaisuuksia ja työkalujen käyttömahdollisuuksia eri tilanteissa. Metallintyöstömenetelmien käytännön ymmärtäminen on välttämätöntä ennen kuin työstäminen voidaan ohjelmoida koneen tehtäväksi.

Opetus tapahtui pienryhmissä ja opettajat tuntevat oppilaiden taidot ja kehitystarpeet yksilöllisesti. Oli innostavaa huomata opiskelijoiden motivaatio: CNC-työstökoneen ohjelmointitaitoja arvostettiin.

Automatisoinnin myötä tekniikan ala pystyy tarjoamaan todella mielenkiintoisia ja monipuolisia tehtäviä. Siitä huolimatta suomalaisia nuoria ei tällä hetkellä kiinnosta riittävästi tekniikan alan käytännön tekeminen. Tarvetta työelämässä olisi nyt monen tasoiselle osaamiselle – niin toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille kuin yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Vaikeus saada ammattiosaajia hidastaa yritysten ja Suomen kasvua.

On ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijoille syntyy oikea käsitys teknisen ammattityön monipuolisuudesta. Alan opettajat tekevät tärkeää työtä, ja myös heidän kannustuksestaan pysyä alalla ja kehittää itseään on tärkeää pitää huolta.

Jorma Turunen

Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry