Mitä on tulevaisuuden sivistys? Sivistysakatemia hakee vastauksia

Mitä on sivistys sosiaalisen median aikakaudella ja tulevaisuudessa? Entä miten sivistys saadaan kaikkien ulottuville? Sivistysakatemian kolmas kurssi sai eväitä tulevaisuuspohdintoihin tutustumalla sivistyksen arkeen.

Koolla on kolmisenkymmentä sivistysakatemialaista. Syksyllä he pureutuivat sivistyksen filosofiaan ja historiaan. Sen jälkeen vierailut kouluissa, oppilaitoksissa ja kulttuurilaitoksissa ovat tuoneet tutuksi sivistyksen arkea – sitä, miten Suomessa rakennetaan sivistystä.

Nyt on tarkoitus katsoa eteenpäin – siihen, mitä sivistys tulevaisuudessa tarkoittaa ja miten varmistetaan, että sivistys on jokaisen ulottuvilla.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Uusia ratkaisuja kunnioittavaan kohtaamiseen

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen johdattaa aiheeseen pohtimalla teknologian kehittymisen mukanaan tuomia muutoksia.

– Sivistykseen on perinteisesti liittynyt halu ja kyky elää, ajatella ja kohdata ihmisiä niin, että kaikkien on hyvä olla. Nykypäivänä ihmisiä kohdataan yhä enemmän muuten kuin kasvotusten. Miten esimerkiksi sosiaalisessa mediassa mahdollistetaan kunnioittava kohtaaminen? Luukkainen kysyy.

Teknologia on tuonut käytännössä jokaisen suomalaisen ulottuville koko maailman uutisineen ja keskusteluineen.

– Kohtaamme yhä enemmän monimuotoisuutta. Miten monimuotoisuus nähtäisiin rikkautena eikä uhkana?

Tunnepiiri sulatti sydämen

Moni opetuksen arkeen tutustunut sivistysakatemialainen kertoi vaikuttuneensa siitä, millaista nykykoulussa on. Tai korkeakoulutuksessa.

Tampereella lääketieteellisessä vieraillut SUL:n valmennuspäällikkö Tommi Evilä ja ammattikorkeakouluun tutustunut kansanedustaja Ari Koponen (ps) tuovat samansuuntaisen viestin korkeakoulutuksesta: hienoa työtä tehdään, mutta rahoitus ei meinaa riittää. 

Kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) kertoo ihailevansa Järvenpään lukiota. Sitä, miten yksi lukio pitää sisällään ikään kuin monta erikoislukiota. Ja sitä, että erityisopettajat testaavat jokaisen opiskelijan lukion alussa. Testit saattavat paljastaa jopa sellaisia oppimisvaikeuksia, joista opiskelijalla ei itselläänkään ollut aiemmin tietoa. Kun vaikeuksista tiedetään, voidaan antaa tukea niiden yli kiipeämiseen.

– Keskeyttämisaste on käytännössä nolla, koska opiskelijoita pystytään tukemaan henkilökohtaisesti, Lohikoski kertoo.

Toimittaja Reetta Räty puolestaan tutustui helsinkiläiskoulussa ryhmään, jonka oppilaat puhuvat reilusti yli kymmentä eri kotikieltä. Siellä tokaluokkalaiset aloittavat usein päivänsä ja tuntinsa tunnepiirillä. Samalla opitaan tunnetaitoja – tai kuten opettaja sanoo, kaveritaitoja.

Kokemus sulatti sydämen.

– Varsinkin Suomessa, jossa tunteiden tunnistaminen ja niistä puhuminen ei ole vahvuus, oli liikuttavaa nähdä tokaluokkalaiset puhumassa vaikeistakin tunteista sekä opettaja, joka opettaa heille sellaista. Tunnen monta aikuistakin, jotka tarvitsisivat tunnepiiriä, Räty kertoo.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Sivistystä läpi Suomenniemen

MTV:n uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen tuo puolestaan terkut Kansallisteatterista.

Siellä hänelle avautui uudella tavalla talon rooli kansan sivistäjänä. Ennen aateliset tulivat Kansallisteatteriin pääovista, kun muut hiipivät parvelle sivuovista. Nyt pyritään tuomaan laadukas teatteri aidosti koko kansan ulottuville.

– On tosi tärkeää, että pystytään viemään teatteria läpi koko Suomenniemen, Einonen sanoo.

Ja tosiaan, miten sivistys saadaan jokaisen ulottuville? Siihen sivistysakatemialaiset hakevat yhdessä keskustellen ratkaisuja.

Mikä Sivistysakatemia?

• Sivistysakatemiaan, ”Sivistyksen maanpuolustuskurssille”, osallistuu vuosittain kolmisenkymmentä vaikuttajaa ja päättäjää
• Kolmatta kertaa järjestettävä Sivistysakatemia on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vuonna 2017 lanseeraama koulutuskokonaisuus yhteiskunnallisille vaikuttajille ja päättäjille. Vuonna 2018 järjestäjäjoukkoon liittyi myös Suomen Akatemia.
• Sivistysakatemian työtä tukee myös neuvottelukunta, jossa ovat mukana Allianssi, Kuntaliitto, Sivistystyönantajat, Suomen kulttuurirahasto, Vanhempainliitto sekä opiskelijajärjestöille varatulla paikalla ensimmäisenä aloittanut Suomen Lukiolaisten Liitto.
• Kolmannelle vuosikurssille osallistuvat esimerkiksi Karri ”Paleface” Miettinen, vuoden pakolaisnaiseksi valittu Rand Mohamad Deeb, Suomen urheiluliiton valmennuspäällikkö Tommi Evilä, tubettaja Miisa Rotola-Pukkila sekä eri puolueiden kansanedustajia.

Teksti ja kuvat: Heikki Pölönen