Sivistysakatemian kuudes vuosikurssi käynnistyi – Miten turvataan oikeus sivistykseen?

Sivistysakatemian kuudes vuosikurssi käynnistyi marraskuussa lähijaksolla, johon kokoontui yhteen yli kolmekymmentä yhteiskunnallista vaikuttajaa. Mihin sivistystä tarvitaan ja mikä sitä ajassamme haastaa?

Viime vuosina usko tulevaisuuteen ja sivistykseen on ollut koetuksella sotien, ilmasto- ja talouskriisien, pandemian ja yhteiskunnan polarisoitumisen takia. Sivistysakatemia pyrkii luomaan uskoa tulevaan.

– Tässä tilanteessa pidämme erittäin tärkeänä, että koulutusjärjestelmämme tukee laaja-alaisen osaamisen ja laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistamista lapsille, nuorille ja aikuisille sekä antaa aineksia tulevaisuususkoon. Tärkeää on myös, että yhteiskunnalliset vaikuttajat kantavat sivistyksen soihtua, maalasi opetusneuvos Petri Lehikoinen avatessaan vuosikurssin ensimmäisen lähijakson.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala lähestyi puheenvuorossaan sivistystä kulttuuriin näkökulmasta. Kulttuuripääoma on sivistyksen perustaa ja kulttuuri paitsi vahvistaa hyvinvointia, niin se luo myös resilienssiä niin yksilö- kuin järjestelmätasollakin.

– Demokratiaa ei voida pitää itsestään selvyytenä. Kulttuuriin osallistuminen tukee demokratiaa ylläpitäviä asenteita, perusteli Multala asian tärkeyttä.

Koulutus ei takaa sivistystä, mutta luo sille kuitenkin perustaa. Pääjohtaja Minna Kelhä nosti puheenvuorossaan ajankohtaisia näkökulmia koulutuksesta. Väestökehityksen muutoksen trendit näkyvät koulutusjärjestelmässä. Ikäluokkien pieneneminen ja alueelliset erot voivat johtaa epätasa-arvoon.

– Pitäisi enemmän keskustella siitä, miten pystytään takaamaan oppimisen tasa-arvo sekä turvaamaan oikeus sivistykseen kaikkialla, sanoi Kelhä.

Toisaalta yhteiskunta polarisoituu ja tänä päivänä on myös yhä vaikeampi luvata, että koulutus takaa hyvän toimeentulon ja yhteiskunnallisen aseman. Tieto tuntuu myös olevan kaikkien saatavilla älylaitteiden ja tekoälyn avulla.

– Löytyykö koulutuksen uusi lupaus sivistyksen itseisarvosta, kannusti Kelhä osallistujia pohtimaan.

Kelhä korosti, että vahva lukutaito ja lukuharrastus tukevat kaikkea oppimista.

– Lukemisen edistämiseksi tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä sekä opetus- ja kasvatusalalla että muualla yhteiskunnassa yli hallintorajojen.

Hyvinvointi antaa mahdollisuuden sivistykseen

Kiinteä osa sivistysakatemian toteutusta ovat asiantuntijoiden alustukset, jotka tuovat erilaisia näkökulmia sivistykseen. Ensimmäisellä lähijaksolla asiantuntijat alustivat mm. sivistyksen merkityksestä elinvoiman lisäämisessä, sivistyksen historiasta, lasten ja nuorten hyvinvoinnista, segregaatiosta sekä turvallisuudesta.

Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen piti maahanmuuttoa ratkaisevana Suomen tulevaisuudelle erityisesti väestörakenteen muutokset huomioiden. Tilastot kertovatkin, että Helsinki kasvaa merkittävästi maahanmuuton ansioista. Suomalaisuus rakennetaan Gassenin mukaan kouluissa ja sivistystyössä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on vuodesta 2015 noussut toisessa sukupolvessa selvästi. Eroa kantasuomalaisiin nuoriin on kuitenkin edelleen.

– Kotoutuminen on sivistyksen prosessi. Se on avain elinvoimaiseen Suomeen, kiteytti Gassen.

Professori Kirsi Pyhällön mukaan tehokkainta ennakoivaa maanpuolustusta ovat itse ajattelevat kriittiset ja osaavat kansalaiset, pienet osaamis- ja hyvinvointierot sekä mahdollisuus kehittyä. Pohja sivistykseen luodaan perusopetuksessa.  Pyhältö korosti alustuksessaan, että oppiminen on kuitenkin vaikeaa ilman hyvinvointia. Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten osatekijöiden dynaamisena kokonaisuutena.

– Hyvinvointi tukee oppimista ja hyvinvointia tukevia ajattelu- ja toimintamalleja voidaan oppia. Parhaimmillaan koulussa rakentuva hyvinvointi puskuroi koulun ulkopuolisia riskitekijöitä nuoren elämässä ja edistää oppimista, arvioi Pyhältö.

Pyhällön mukaan hyvinvointi rakentuu koulun arjen perusprosesseissa, oppimisessa, opiskelussa ja opetuksessa. Hyvinvoinnin edistämisessä on kyse koulun arjen tuunaamisesta ja koulun kaikkien toimijoiden mukaan ottamisessa suunnitteluun ja toteutukseen. Investoiminen vuorovaikutusosaamiseen sekä vuorovaikutuksen määrään ja laatuun kouluyhteisössä kannattaa. Pyhältö toimii johtajana monitieteisessä SchoolWell-konsortiossa, joka tutkii lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen rakentumista koulun oppimisympäristöissä.

Itsensä jatkuva kehittäminen on oikeus

Sivistysakatemian osallistujat pääsivät ensimmäisen lähijakson aikana ryhmissä keskustelemaan sivistyksen eri näkökulmista. Monimuotoisuuden ja uussuomalaisuuden teemasta osallistujat nostivat esille muun muassa visioiden tarpeen. Millainen työelämä tulevaisuuden Suomeen halutaan? Koulutuksen uudistaminen ja kotoutumisen sivistyksellinen prosessi olivat myös keskustelujen ytimessä.

Tieteen rooli kirvoitti myös vilkasta ajatusten vaihtoa. Kenen on vastuu monimutkaisten asioiden ja ilmiöiden avaamisesta suurelle yleisölle? Ryhmätöistä nousi median ja asiantuntijoiden vastuu tiedon selkokielistämisessä. Tieteentekijöiden roolia vaikeiden asioiden konkretisoinnissa pidettiin myös tärkeänä. Haasteina nähtiin kuitenkin ajanhenki – algoritmit eivät suosi vastakkainasettelua purkavaa keskustelua.

– Vihapuheen pelko voi olla esteenä tutkimustulosten esittämiselle, tiivisti Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnanjohtaja Hanna Lämsä ryhmäkeskusteluja.

Elinikäiseen oppimiseen nähtiin liittyvä jatkuva oppiminen ja poisoppiminen. Keskustelua käytiin sydämen sivistyksestä, teknologiamurrosten vaikutuksesta ja siitä, onko elinikäinen oppiminen pakko, velvollisuus vai mahdollisuus. SAKKI ry:n puheenjohtaja Patrik Tanner nosti ryhmänsä keskusteluista esille, että elinikäinen oppiminen ei ole vain koulujen käymistä ja tutkintojen suorittamista, vaan kaikkea uuden oppimista.

– Elinikäinen oppiminen on mahdollisuus, joka ei kuitenkaan toteudu kaikkialla. Jos koulu on velvollisuus, niin itsensä jatkuva kehittäminen pitäisi nähdä oikeutena, tiivisti Tanner.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi. Tavoite on, että sivistys tuodaan tähän päivään ja kaikkien arkeen. Sivistysakatemian aloittanut vuosikurssi jatkaa työtänsä sivistyksen teeman parissa talven ja kevään aikana.

Mikä on Sivistysakatemia?

• Sivistysakatemia toteutetaan vuosittain ja siihen kutsutaan vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilta.
• Kuudennen vuosikurssin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 7.11.–8.11.2023. Kurssi jatkuu seuraavaksi tutustumisjaksolla sivistyselämään (SET). Seuraava lähijakso on 12.3.–13.3.2024. Kurssi päättyy 21.5.2024 kevätjuhlapäivään ja todistustenjakoon.
• ”Sivistyksen maanpuolustuskurssina” tunnettu konsepti syntyi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017, kun opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Opetushallitus käynnistivät Sivistysakatemian. Nykyisin myös Suomen Akatemia on mukana toteuttamassa Sivistysakatemiaa.
• Sivistysakatemian järjestämistä tukee neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa ovat mukana Allianssi, Kuntaliitto, Sivistystyönantajat, Suomen kulttuurirahasto, Vanhempainliitto sekä Lukiolaisten Liitto opiskelijajärjestöille varatulla paikalla.

Lisätietoa

• Lue lisää Sivistysakatemiasta: https://www.sivistysakatemia.fi/
• SchoolWell-hanke: https://www.helsinki.fi/fi/projektit/kokonaisvaltaisen-hyvinvoinnin-koulu
• Sivistyksen teemavuosi 2024 https://sivistys.fi/