Toinen sivistysakatemia päätti vuosikurssinsa ”jälki-istuntoon”
Sivistysakatemian toinen vuosikurssi valmistui hyvin arvosanoin. Todistukset osanottajille jaettiin maanantaina 26. elokuuta valtioneuvoston edustuskartano Königstedtissä Vantaalla.
Sivistyksen maanpuolustuskurssinakin tunnettu konsepti syntyi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017, kun Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistivät Sivistysakatemian.
Nyt päättyneellä toisella vuosikurssilla järjestäjiin liittyi myös Suomen Akatemia. Suomen Akatemian lähteminen järjestäjäksi vahvistaa tieteen roolia entisestään.
Kuka pääsee Sivistysakatemiaan?
Akatemian jo käyneet voivat suositella ja ehdottaa ihmisiä, joita järjestäjät voivat kutsua uusille kursseille. Järjestäjätahot miettivät myös itse, ketkä voisivat olla sopivia henkilöitä elämän eri osa-alueilta.
Tänä vuonna ryhmä oli hyvin monipuolinen: ihmisiä oli sekä hallinnon piiristä, liike-elämästä, järjestöistä että päättäjiä.
Vuosikurssilla oli mukana mm. Ylen päätoimittaja Riikka Räisänen, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmi, arkkipiispa Tapio Luoma sekä keksijä Perttu Pölönen.
Kokemusten vaihtoa ja keskustelua
Sivistysakatemian toinen vuosikurssi kokoontui ns. jälki-istunnon merkeissä Königstedtin kartanossa.
Tilaisuuden avasi ministeri Anderssonin erityisavustaja Mika Parkkari kertomalla hallitusohjelmasta. Tutkija Kirsti M. Jylhä Tukholman Tulevaisuuden tutkimusinstituutista puhui ilmastoskeptisyydestä ja ääriajattelun noususta, ja miten koulutuksella ja kulttuurilla voidaan näihin vastata. Keskustelun jälkeen oli koulunsa päättäneille vuorossa todistusten jako – tietysti ruusujen kera. Kaikki vuosikurssiin osallistuneet eivät päässeet paikalle mutta kaikki pääsivät luokalta.
Helsingin Ensikoti ry:n toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila oli yksi todistuksen saaneista. Hän oli hyvin tyytyväinen kurssin antiin.
-Kurssilaiset tutustuivat sivistyksen eri ympäristöihin: oppilaitoksiin, kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin jne. eli kaikkeen siihen, mitä sivistyksen kentällä tehdään. Kurssilla oli hyvää kokemusten vaihtoa ja samalla syntyi monipuolista keskustelua. Itse olin tutustumassa ammatilliseen koulutukseen Keski-Suomessa, ja siitä sai erinomaisesti arjen tuntumaa.
Jatkoa on luvassa
Sivistysakatemialle onkin luvassa jatkoa. Sivistysakatemian järjestämistä tukee jatkossa neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa ovat mukana Allianssi, Kuntaliitto, Sivistystyönantajat, Suomen kulttuurirahasto, Vanhempainliitto sekä opiskelijajärjestöille varatulla paikalla ensimmäisenä aloittava Suomen Lukiolaisten Liitto.
Uuden kurssin on tarkoitus startata jo syksyllä 2019.
Kurssilaisten itsensä mielestä sivistysakatemia oli tarpeellinen ja tervetullut. Sitä arvostettiin, että järjestäjätahoina on laajasti tutkimuksen edustusta, hallintoa ja järjestökenttää.
Sivistyksen puolella on Kurttilan mukaan ehkä kaivattukin samanlaista konseptia kuin esim. Metsäakatemiassa, maanpuolustuskurssilla tai Arvojen akatemiassa.
Tuomas Kurttilan mukaan tulevaisuudessa Sivistysakatemiaa voisi kehittää vaikkapa niin, että jokainen kurssi tekisi jonkunlaisen yhteenvedon. Myös ryhmätyöt kannattaisi jalostaa johonkin formaattiin.
Sivistysakatemia
Sivistysakatemia on opetusalan ydinkolmikon – Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen – lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Vuotta myöhemmin järjestäjäjoukkoon liittyi myös Suomen Akatemia. Päättäjille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnatun Sivistysakatemian tavoitteena on turvata sivistys-Suomen seuraavat sata vuotta.
